Halonhakkuuta Keravalla pikkujouluaikaan 14.12.2002.

Jouduimme lähtemään Keravalle liikkeelle todellisella alimiehitykselle, koska joukkueeseemme oli päässyt iskemään flunssa-epidemia. 21 pelaajan rosterista paikalla oli yhteensä 14 pelaajaa, ja sairaslistalla olivat mm. huippusentterit Fredriksson ja Niemi, sekä luottopakit Ovaskainen ja Mälkiä. Myöskin toinen maalivahtimme Pulliainen oli vuoteen omana. Onneksi edellisviikkoinen draftauksemme, kuuluisaa Koljosten sukua uljaasti edustava Kalle, oli saapunut kiskomaan Kanarianlintujen edustuspaidan päälleen ensimmäistä kertaa. Vastustaja yritti heti herpaannuttaa KaVo:n virettä, kun pelin alkua viivyteltiin mukamas maalivahdin myöhäisellä paikalle saapumisella. Onneksi toipilaat "valmentajat" Mälkiä ja Ovaskainen pitivät miehemme vireessä ja valoivat uskoa pelitovereihinsa, etenkin pakkeihin, jotka taistelivat 2 pakkiparilla. Poikkeuksellisesti hyökkääjiäkin oli paikalla tasan 3 kentällistä entisen neljän ketjun sijaan.

Ottelu oli alusta alkaen tiukkaa vääntöä. Kun ottelua oli pelattu reilu 3 minuuttia, suoraan Deriuksen sählyturnauksesta paikalle saapunut Lasala otti jäähyn, ja vastustaja pääsi kuittaamaan tilanteen hyödykseen ennen kuin Lasalan jäähy ehti umpeutua. Tästä sisuuntuneena Stenkko pääsi rankaisemaan vastustajan maalivahtia rystylätyllä, kun ensimmäistä erää oli pelattu reilu yhdeksän minuuttia.

Stenkon omin sanoin: "Mailaa tuli vasemmalta, mailaa tuli oikealta. Puutavaraa oli ilmassa niin paljon, että ammattilaismetsuritkin olisivat olleet tilanteesta ylpeitä. Joku pakki ampui viivalta kiekon mun kasseille ja sieltä se ohjautui kulmaan. Uskomatonta vääntöä maalilla.  Jokinen ampui kiekon maalille ja maalivahti meni jäihin, jonka jälkeen rankaisin maalivahtia Haffelta opitulla rystylätyllä. Eivät ne Jokelan Hornankattilan jäillä vietetyt oppitunnit ole turhaan menneet."

Voiman pyöritys jatkui, ja seuraavassa vaihdossa Janne "Juna" Juntto rankaisi lisää vastustajia. 1-2 oli tosiasia. Kauden upeimmat tuuletukset nähtiin "Junan" voitontanssissa. Tästä kalpenevat jopa jenkkifutaajat. Tässä vaiheessa vaihtoaitiossa nähtiin Pertti "joojoo, mä tuun alas ihan just" Lasalan hiljaa manailevan: "Uskomatonta... Sampo tekee maalin, Stenkko tekee maalin, jopa Juntto tekee maalin.... miksen mä onnistu???" - noh, Petu, kaikki aikanaan, kyllä se sieltä tulee...

Toinen erän alku muistutti huomattavasti ensimmäistä erää - vastustaja rankaisi alle minuutin peliajan jälkeen. Pienen herpaantumisen jälkeen saimme pelin kasaan, ja iloinen pyörittely tuotti yhden maalin erän puolivälissä. Tässä välissä vastustajan pinna alkoi palaa - ensiksi Penalle tarjottiin puutavaraa ranteille enemmän kuin Ritaspuun sirkkeleille, ja tämän jälkeen Nöösijussin päivän hienoimman taklauksen jäljiltä hermostunut vastustaja yritti pilkkoa Jussia pienemmäksi mailallaan. Tuomari ei tästä tykännyt, 5 + 20min käytösrangaistus vastustajalle aivan aiheellisesti.

Kolmannen erän alku oli taas sitä normaalia... Puolen minuutin jälkeen omissa soi ja rankasti, kun vastustaja pääsi kuittaamaan Koljosen junioritason virheestä. "Mitäköhän on juniorina ekana opetettu... Kiekkoa ei koskaan kuljeteta maalin edustalta, varsinkaan alivoimalla... Ja mitä mä teen? Just sen!." Onneksi Koljonen seuraavassa vaihdossa esitti olevansa todellinen Pelimies ja taistelija, kun hän loistavan yksilösuorituksen jälkeen kuittasi tilanteen ja syötti kapteeni Marcon viimeistelemän voittomaalin. Lopulliset numerot viimeisteli Matti Penttilä.

Joukkueemme pelasi hyvää omaa peliä, eikä lähtenyt mukaan vastustajan törkeyksiin. Vaikka mailat nousivat ja eksyivät kainaloihin, jalkoihin, haaroihin, saimme pidettyä pään kylmänä ja korjattua pelin itsellemme. Tästä on hyvä lähteä joulutauolle.
Joomla templates by a4joomla