Kevät on jääkiekkoilijan parasta aikaa. Aurinko alkaa pikkuhiljaa lämmittämään, päättäjäisristeily lähestyy ja ennen kaikkea kauden tärkeimmät pelit - turnaukset - ovat ovella! Kanarianlintulauma vieraili viikonloppuna Huittisissa perinteisessä JURA - turnauksessa. Pystyikö joukkue hakemaan kolmannen peräkkäisen turnausvoittonsa? Se selviää tässä eksklusiivisessa raportissa!

Heti alkuun toimittajapolon täytyy kertoa, että osa tapahtumista on hyvin pitkälti joukkueen syväkurkkujen suista kuultua. "Sori, bussiin mahtuu ainoastaan joukkueen edustajat". "Sori, pukuhuone on tänään suljettu toimittajilta." "Sori, jäähallin kabinettiin on toimitsijoilta pääsy kielletty." Pitkä, kylmä päivä pelkän taskumatin varassa ei ole herkkua kenellekään - varsinkaan toimittajapololle joka on tottunut Hyrylän Hornankattilan VIP-tilojen tarjontaan ja palveluun.

Lauantai-aamu, klo 05.30. Kevätaurinko on juuri nousemassa ja alkaa lämmittää yöksi jäätynyttä metsikköä. Talitiainen heräilee ja virittää kurkustaan päivän ensimmäisiä säveliä. Lintuparka joutuu kuitenkin hieraisemaan väsyneitä silmiään - kuka on herännyt jo tuota uljasta lintuakin aikaisemmin? Kotikuusen juuresta kuuluu innostunut puhenesorina, kun viisitoista tummansinisiin verkkareihin, t-paitoihin ja pipoihin sonnustautunutta aamuvirkkua suorittaa bussin vieressä perinteisiä askareita. Tupakoiden himmeät hehkut erottuvat selvästi puun latvaan saakka. Maa höyryää ja juttu luistaa, kunnes jostain kuuluu huuto: "Kusi katkeaa ja tupakat sammuu. Seuraava pysäkki jäähalli. Puvut päälle ja verkkarit laukkuihin! Hiukset ojennukseen. Lehdistötilaisuus on heti kun saavutaan hallille!" Ei - kyseessä ei ole ilkeämielinen kapiainen pitämässä kuria tuoreelle alokasjoukolle vaan Kaukasten Voiman Jääkiekon Miesten Edustusjoukkue matkalla kauden ensimmäiseen turnaukseen.

Palataanpa jutussa hieman taaksepäin reilun tunnin verran. Klo 04.15 Järvenpään keskusta on täynnä elämää. Baarit tyhjenevät - myös Party House RT, jonka varjoista normaalina perjantain ja sunnuntain välisen yön aamuna joukkueen nuorimmat pelaajat luikkivat kotiin kiinnijäämisen ja sanktioiden pelossa. Tänään jokin on kuitenkin toisin - tasan 04.30 kymmenkunta urheata Jääkiekkoiljaa isolla jiillä odottaa Hello Kittyn entisen poikamiesboksin edessä sinivalkoista Ventoniemen kyytiä. Bussi saapuu paikalle ja matkanjohtaja havaitsee pian ongelma. Joku puuttuu. Missä on fiilis? "Tein taktisen vedon ja 'nukuin pommiin'. Eipä tarvitse murehtia illalla auton saamisesta kotiin kun bussi haki roteasti kotiovelta." Fiilistä lohduttanee, ettei matkaan lähtö muillakaan ollut helppoa. Tomppa ajaa auton ojaan. "Onneksi Stenkko oli paikalla ja auto nousi kevyesti ojasta, muuten olisi ollut päivä pilalla." Juha meinaa vetää yövuoron pitkäksi. "Tuli vedettyä mutteri väärään momenttiin kun räjäytyskuva oli puutteellinen." Ja Esa ei ehtinyt tsägätä ineen, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Ei noista nykytekniikan edelläkävijöistä aina tahdo pitää kirjaa.

Turnaus alkaa Kanarianlintujen osalta klo 08.00 kun vastaan luistelee paikallinen Lätkä '97. Paikallisen seuran harrastejoukkueella on selkeästi jotain hampaankolossa - jäihän joukkue Kanarianlintulauman jalkoihin turnauksen finaalissa kaksi vuotta sitten. Ottelu käynnistyy tasaväkisenä, kiekko liikkuu päästä päähän ja pomppii tasaisen huonosti molemmille. Sinisillä paidoilla pelaava vierasjoukkueemme onnistuu ensimmäisenä maalin teossa mutta jännityksen takaamiseksi vastustaja päästetään tasoittamaan heti seuraavassa vaihdossa. Ja jotta ottelusta ei tulisi liian helppo, annetaan kotijoukkueen tehdä vielä kolme maalia lisää samaan syssyyn jotta saadaan tilanteeksi jännittävät 4-1 -lukemat. Kolmenkymmenen minuutin juoksevalla ajalla pelattu ottelu osoittaa kuitenkin huonot puolensa ja Kanarianlinnuilta loppuu yksinkertaisesti aika kesken. Joukkue saa tehtyä vielä yhden maalin ja ottelu päättyy lukemiin 4-2 kotijoukkueelle.

Pienen pieni hengähdystauko ennen seuraavaa ottelua. 09.20 alkaa Kanarianlintujen ja KoKouS'96:n välinen ottelu. Nyt joukkueella pitäisi olla jalat auki, vai mitä? Vastustaja on tullut tuolta Suomen Turusta, Tampereelta, joten heillä taas on matkarasitus alla, vai mitä? Tältähän se näyttää, ainakin alkuun. Kanarianlintulauma pyörittää peliä, HelloKitty tarjoaa laatusyötön Stenkolle joka täräyttää joukkueen 1-0 -johtoon. Ja taas ollaan herrasmiehiä ja päästetään vihulainen tasoihin ja ohi maalilla. Ja nyt se kiri sitten jääkin puolitiehen, kun toimitsija-aitio keskeyttää pelin 2,5 minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. "Sori pojat, nyt meni aika yli, ens kerralla koitetaan ilmoittaa vähän aikaisemmin." Että tälleen, lohkon jumbosija on taattu, läpytellääs sijoituspeli ja kotia kohti.

Onneksi tässä turnauksessa on käytössä play-offsit ja säälipleijarit. Jumbosijoitus meinaa joukkueelle pitkää ruokataukoa ennen otteluiden jatkumista.

"Toisen tukkaan tulleen ottelun jälkeen vedimme syvään henkeä ja nollasimme tilanteen. Aina ei voi voittaa kaikkia otteluita, eikä olla kaikista parhain. Pitkien aasinsiltojen kautta Kanarianlintulauma nyt kuitenkin on tasoltaan olympiavoittajien luokkaa [kysy tarinaa Stenkolta saunaillassa!] ja tällä tasolla pitää pystyä nollaamaan tilanne. Turnauksessa oleellisinta on hävitä oikeat ottelut ja sen me teimme." Mitä vielä, klo 12.40 kaukaloon luisteli joukkue, jota ei voinut uskoa samaksi kuin aamulla. KaVo luisteli, karvasi, riisti kiekkoa, teki duunia, painoi maalille ja pelasi uhrautuvasti. Siltikin ottelun avausmaali kirjattiin vastustajalle. Täytyy myöntää, että myös toimitsijapololla kävi päässä ajatus: "Näinkö tässä taas käy? Kundit painavat duunia sata lasissa ja vastustaja tekee onnenkantamoisen ja vie lopulta ottelun yhdellä maalilla." Mitä vielä. Lisää vauhtia ja ottelu tasoihin. Vielä lisää vauhtia ja 2-1 -johtoon. Ja vielä kerta kiellon päälle ja loppulukemiksi 1-3 -voitto ja paikka semifinaaleihin. Jääkiekkoturnaukset ovat hienoja tapahtumia. Ottelut ovat tietenkin se pääasia. Ottelut voitetaan ja hävitään yhtenä rintamana. Tunneskaalat vaihtelevat laidasta laitaan ja välillä saattaa tulla jopa väsy, kun tiivis ottelutahti alkaa vaikuttaa. Myös pelin ulkopuoliset asiat vaikuttavat paljon. Kuunnellaan hyvää musiikkia (listaa saa muokata!). Esitellään tulevan kesän rantakuntoa ja valmistaudutaan Kaukasten Voiman Suurin Pudottaja - kilpailun finaaleihin. Luodaan ryhmähenkeä ja valmistudutaan tiukkoihin peleihin. Klo 14.40 semifinaali. Vastaan luistelee KoKouS'96, jolle hävittiin jo kerran. Ei anneta sen häiritä vaan pistetään lisää liikettä jäälle. Vastustajan jalat sen sijaan alkavat jo painaa, ja joukkue hyytyy. Tampereen jätkät roikkuvat vauhdissa mukana parisen kymmentä minuuttia mutta sitten Kanarianlinnut menevät menojaan ja päättävät ottelun lukemiin 3-1. Säälipleijareista finaaleihin, aivan kuten Blues viime keväänä.

Muutama hetki lisää lepoa ennen ratkaisevaa finaalia. Hallille alkaa jopa saapua yleisöä - lieneekö finaalin jälkeen alkavalla LLujan Suomi-sarjan karsintaottelulla jotain vaikutusta asiaan, tiedä häntä.

Nukkumaolot ovat kuin päättäjäisristeilyllä

Klo 16.10 HC Brewer's Pub - KaVo. Llujan entisistä edarijätkistä koostuva joukkue vastaan joukko eteläisen Suomen menetettyjä junnulupauksia. Matsin pitäisi olla siis selvä jo ennen alkua, vai mitä? Paskan latvat. Käsittämätöntä, miten tiukkaan kuntoon keltapaitainen joukkiomme onkin itsensä virittänyt reisille menneen aamun jälkeen. Jätkät hyökkäävät järkevästi ja puolustavat tiukkana pakkana. Mutta se ei riitä entisiä pelimiehiä vastaan, jotka sullovat väkisinkin yhden maalin huippupelin pelanneen Mr. Hunterin selän taakse. Ja vielä yhden tyhjiin Kanarianlintujen hakiessa ratkaisua kuudella kenttäpelaajalla. Joukkue joutuukin tyytymään hopeiseen pokaaliin.

Turnaus oli joukkueelta todella positiivinen suoritus. Kuntokäyrä osoitti koko ajan ylöspäin ja aamun ensimmäisen ottelun ja illan viimeisen ottelun välinen eri olikin todella huikea. "Jos kundit olisivat pelanneet tälla intensiteetillä ja ennen kaikkea samalla tahdolla divarin peleistä edes puolet, olisi sarjan kärki näyttänyt täysin erilaiselta."

Kanarianlintujen seuraava turnaus on reilun kolmen viikon kuluttua, kun joukkue matkaa 21.4 Harjavaltaan perinteiseen Kuparikiekko -turnaukseen. Sitä ennen tulee mahdollisesti vielä muutamia harkkamatseja, mikäli GM saa viritykset onnistumaan.

Ai kotiinmenomatka? Linja-autossa on tunnelmaa. Laulut raikaavat ja tunnelma on katossa. Analysoidaan omia pelejä. Arvostellaan ison meren takana pelaavia Suomalaisia.

#72: "Ai se vanha snaipperi? En arvosta. Huonoin mahdollinen yleispelaaja. Ei oo mitään virkaa puolustusalueella. Menettää kiekon yhdeksän kymmenestä harhausyrityksestä. Ei syötä. Ottaa tyhmiä jäähyjä. Ja se silti johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä."

#27: "Et sä johda joukkueen sisäistä pistepörssiä."

#72: "Hä? Mä puhuin Selänteen Teukasta..."

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää onnistunut turnausreissu. Matkailu avartaa, bussimatkailu varsinkin. Toivottavasti näitä reissuja tulee jatkossa lisää.

Loppuun tiukat analyysit jokaisesta pelaajasta:

• Milf Hunter paransi otteitaan tasaisesti läpi turnauksen ja piti joukkuetta pystyssä muutamilla paraatitorjunnoilla. Pohjusti tiukat voitot.
• Joni sopi hyvin HelloKittyn ja Jupen rinnalle. Pääsi hyvin hakemaan syöttöä keskialueen leikkauksilla ja oli positiivisia yllättäjiä. Varmisti pahvin ensi kauden sarjapeleihin. Taas.
• Jude toi kiekon useammankin kerran ylös omasta päädystä saakka vahvalla luistelullaan. Normaalisti näitä ei näe, mutta nyt intoutui sähisemään normaalia enemmän. Ehdoton turnauspelaaja.
• Stenkko kuuluu myös kevään kukoistaviin jätkiin. Huikeita harhautuksia omassa päässä, jäätävä rannari KoKouS'96:n verkkoon ja soturimaista taistelua loppuun saakka.
• Petra teki hyviä nousuja pakin paikalta ja nähtiin monta kertaa pyörittämässä peliä vastustajan maalin takana. Poikkeuksena muihin pakkeihin - tällä kertaa sieltä tultiin myös alas! Pari tärkeätä nappisyöttöä ja hyvää sähinää.
• Fiilis teki omaa tärkeää, likaista työtään niin kentällä, (ilkeiden huhujen mukaan) bussissa kuin pukukopissakin. Keltapaitainen Ogie Ogilthorpe Jr. on kuin Märkä Simon rumempi painos.
• Tomppa sähisi. Uskomaton luisteluvauhti, huikeaa duunia kentällä. Nälkiintyneeltä varpuselta näyttävä Tomppa elää elämänsä kevättä, ehdoton profiilipelaaja.
• MarCo pelasi omaa vahvaa peruspeliään läpi koko turnauksen. Näytti hyvää esimerkkiä nuoremmille pelaajille.
• Jesse aloitti pakkina, sai näyttöpaikan hyökkääjänä ja lunasti odotukset. Sopi erinomaisesti Juden ja Juhiksen rinnalle, Korson poikaa ei välttämättä enää nähdä pakkina näiden suoritusten jälkeen.
• Jupe oli oma itsensä. Esiintyi vahvasti joka pelissä, teki pari häkkiä ja keskittyi nauttimaan turnausreissun hienouksista.
• Esa löysi paikkansa Tumen vierestä viivalta. Toi rauhallisuutta sähikäisen lailla liikkuvan Tumen rinnalle.
• HelloKittyn pitkä treenitauko näkyy paikoitellen otteissa. Siltikin vahvaa kiekollista peliä ja muutama nerokas avaus Jonille ja Jupelle.
• Tume rehki omalla, likaisella puolustustyylillään. Tulosta tuli, pysyi poissa boksista ja piti huolen, ettei vastustajalla ollut maalilla mukavaa.
• Juhis oli monta kertaa ensimmäisenä hyökkääjänä puolustuspäässä suorittamassa tiukkaa takakarvausta. Positiivinen yllättäjä - kevät tuo esiin taistelevan Pielaveden Pirun!
• Juha pelasi koko turnauksen pakin paikalla. Sijoittui hyvin ja pelasi joukkueelle. Jäähyt pois ja hyvää pakin ainesta.
• Allu luisteli, karvasi ja laukoi. Pari maalia. Tyylikästä peliä. Löytämässä pikkuhiljaa taas oman vireensä.

Loppuun suuri kiitos kuskina toimineelle Juhalle apinalauman kuskaamisesta ja maltin pitämisestä!

Toimitus kiittää ja kuittaa!