Toimittajien laiskuuden takia rekrytoimme erään joukkueen pelaajan kirjoittamaan raportin keskiviikon ottelusta. Lue suurimmat paljastukset! Katso viimeisimmät juorut! No holds barred! Kaikki täältä!

Keskiviikko, klo 21.00

Saavun jäähallin pihalle. Pelipäivä on juhlapäivä. Myhäilen itsekseni heittäessäni kassin olalleni. Piha on puolillaan mopoautoja ja muutamia DX - Corollia. Ei se GM huijannutkaan puhuessaan juniori-invaasiosta. Heitän kassin olalleni ja avaan hieman takkia. Laskeskelen mielessäni kuinka nousen pistepörssissä kohisten Allun ja Esan kaltaisille lukemille.

Keskiviikko, klo 21.12

Ihailen Gallen kykyä teipata lapoja. On se tarkkaa työtä, joka kerta uudet erkat - ja mikä tyyli! Onneksi Gallekin on leppynyt nuoruusvuosista, nykyisin uusia erkkoja saa jo kevyesti hivellä ilman että kokee julman kohtalon. Tyydyn vain päästelemään kaukaisia huokauksia samalla, kun aloitan oman lapani erkkaamisen.

Keskiviikko, klo 21.24

Koppi alkaa pikkuhiljaa täyttyä porukasta - kasassa on jo yksi kentällinen sekä maalivahti. Ovi säppiin, tänään ei tarvita enempää pelaajia. Mankka soittaa Slayeriä ja Panteraa, salaa ihailen joukkueemme johtohenkilöiden musiikkimakua!

Keskiviikko, klo 21.38

Vemppaosasto saapuu koppiin ilmoittaen vastustajan joukkueen koostuvan edellisen vuoden juniorien SM -voittajista. Kommentit saavat vastaansa pyrskähdyksiä mutta kuitenkin jalkani alkavat vapista samalla kun vedän luistinmattoa rituaalinomaisesti kassistani. Ehkäpä siellä tällä kertaa onkin PeliMiehiä, samalla tavalla kuin KarhuKissoilla oli Petri Varis? Lisää vettä myllyyn heittää Ville, joka kertoo ettei vastustajan kaksi pelaajaa mahtunut kulkemaan ovista ilman kumartumista ja hartioden kasaan vetämistä. Tsaijai!

Keskiviikko, klo 21.49

Jännitys kopissa tiivistyy. Odotettavissa on tiukka matsi. Niin tiukka, että noin 20% mukaan ilmoittautuneista pelaajista ei ole edes uskaltaunut hallille. Onneksi luku tipahtaa 15% tietämille kun rookie-osasto saapuu koppiin juuri kun GM luettelee illan ketjuja Esan ehdotellessa omia kivoja vaihtoehtojaan. Pitäisiköhän joukkueen kerätä rahaa ja ostaa pojille jotkin vermeet mistä näkee ajan kulun?

Keskiviikko, klo 22.05

This is it! Kone ajelee viimeisiä kierroksiaan ja pelaajakäytävä on täynnä intoa puhkuvia kelta- ja valkopaitaisia jätkiä. Tuomareita on vain yksi - ilmeisesti myös Artoa on jänskättänyt. Pitäisiköhän jonkun vinkata Haapakoskelle että kysyisi pojilta paperit? Aika moni pelaa ilman häkkiä, onkohan meitä huijattu?

Keskiviikko, klo 22.08

Tuomari viheltää pilliin ja keräännymme maalin ympärille. GM yrittää vääntää pikaista pep talkia, mutta katse harhailee kovasti vieraskatsomon eväissä. "Törkeetä psykologista sodankäyntiä, katsomossa syödään pizzaa ja Road Housen megahampparia", tuumii veteraaniosasto. Outo, yllättävä näläntunne valtaa mahanpohjani.

Keskiviikko, klo 22.09

Ensimmäinen erä käynnistyy ja kiekko pomppii hermostuneesti jokaisella. Paitsi Judella, joka saa heti ensimmäisessä vaihdossa jotenkin mystisesti neppailtua kiekon vastustajan maaliin. Legendaarista! Iloa ei kuitenkaan kauan kestä, kun joku finninaamainen pojankloppi laukoo flex 45 -mailallaan kiekon Masan selän taakse. Pakkien piikkiin, mölisee koko aitio, rohkaisten Mattia. Samaa tekee myös toimitsija-aitio.

Keskiviikko, klo 22.15

Ottelua on jo käyty kokonaiset viisi minuuttia. Pakit ovat loistaneet jo kolmasti, ainakin muun vaihtoaition ja näsäviisaan vemppaosaston mielestä. Ja Galle ajoi kauden kovimman pommin keskialueella. Ilmeisesti erkkareihin tuli joku naarmu, sen verran nopeasti jätkä poistui pukukoppiin. Haluaisikohan Matti tehdä seuraa? Ei taida paljoa kenttäpelaajista olla tänään apua maalivahtityöskentelyyn.

Keskiviikko, klo 22.31

Ensimmäinen erä on ohi ja taululla lukemat 1-4. Joku huutelee että "Kollaa kestää, tästä voidaan nousta" ja muita rohkaisevia kommentteja. Mietin huomisen aamun herätystä ja tulevaa kesälomaa. Havahdun siihen kun joku huutaa naama puhaisen vaihtoaition luukulla kentälle.

Keskiviikko, klo 23.00

Kohta päästään kotiin! Vielä enintään puoli tuntia. Hämäyksen vuoksi otan pari spurttia ja saan kiekon lapaan. Sörkin vastustajan finninaamaisia nulikoita. Ottavat nokkiinsa ja tekevät maalin. Fiiliksen luistimen ja pohkeen kautta. Menen vähin äänin vaihtoaitioon ja toivon ettei minulle merkitä miinuksia.

Keskiviikko, klo 23.17

Tuomari viheltää pilliin, ottelu päättyy vastustajan 2-9 -voittoon. Pojat kuitenkin leikkivät ison maailman meinikiä ja alkavat riehumaan. Kehtaavat vielä poistua kättelemättä. Onkohan ne käyneet pelaamassa Kanadassa harjoitusmatseja? Yritän vielä huudella kiitoksia käytävällä mutta vastaukseksi tulee haistattelua ja "*ttu ite oot!" -huutoja. Päätän odottaa, että poikien karvat alkavat kasvaa ennen seuraaava keskusteluyritystä.

Keskiviikko, klo 23.59

Suihkunraikkaana kotimatkalle! Onneksi kopissa ei enää mietitä ottelua vaan huumori lentää kuten ennen peliäkin. Tämähän on vain kuntoilua ja hauskanpitoa! GM synkkäilee silti. Pitäisiköhän minun kertoa sille filosofiani? Todennäköisesti Juhis ja Esa pitävät siitä kyllä huolen.

Torstai, klo 00.07

Ohitan pitkän letkan mopoautoja. Aina ne ovat tiellä silloin kun ihmisten pitää päästä jouhevasti paikasta A paikkaan B.

Torstai, klo 01.23

Vihdoin imassa sängyssä. Ottelun kauhut palautuvat mieleeni ikävinä flashbackeina. Kylmä hiki nousee otsalleni, koko kehoni alkaa täristä. Otan turvallisen sikiöasennon ja itken itseni uneen. Onneksi ensi viikolla on vuorossa vierasottelu Espoonlahdessa. Sarjaykköstä vastaan haluavat tietty pelata kaikki paitsi yksi kentällinen loukkaantuneita ...