Suomen historia tuntee monta jäisissä olosuhteissa käytyä suurta taistelua. Jo lähes 900 vuotta sitten Lalli voitti Ruotsin Köyliönjärven jäällä käydyssä maaottelussa lukemin 1-0. Seututie 912 taas tuli kuuluisaksi tammikuussa '40 käydystä Raatteen tien taistelussa, jossa eversti Sillasvuon johtama 9. divisioona tuhosi puna-armeijan 44. divisioonan äärimmäisin kylmissä ja jäisissä olosuhteissa. Eilen illalla käytiin lähestulkoon näihin tapahtumiin verrattavissa oleva kamppailu, kun Kanarianlinnut murskasivat kahdella kentällään ennakkoon ylivoimaiseksi arvellun IHK:n lukemin 2-5. Ottelun sankariksi nousi Anttipekka Mölsä 73 torjunnallaan. Harvoin on näin moni pakki ollut bissen velkaa AP:lle.
Tiistai-ilta, kello 21.15. Malmin jäähallin lehtereillä velloo, kun lähes kymmenhenkinen yleisö odottaa yhtä V-divisioonan kauden odotetuimmista kamppailuista. On alkamassa tulikiven katkuinen ottelu sarjan kärkisijoista. Kanarianlinnuilla on allaan 15-1 murskavoitto EKK:sta, kun taas IHK:lla on allaan kirvelevä vierastappio edellisen viikon EsPa -ottelusta.
Kuten asiaan kuuluu, ovat Kanarianlinnut antaneet tasoitusta kotijoukkueelle. Kotiin on jätetty useampikin alun perin rosteriin kirjattu pelaaja. Vastustajalla taas on jätkiä yllin kyllin, joutuvat ressukat näköjään pelaamaan seitsemällä pakilla.
Kuten jo preseasonin vierailun yhteydessä todettiin, Malmi on vaarallinen paikka. Kesän aikana varastetun (täyttä spekulointia, toimitus ei ole osallistunut tapahtumaan) pelikellon korvaaminen uudella on ilmeisesti haastava tehtävä, tästä johtuen kaikki ajankohdat ovat täysiä arvioita ja perustuvat toimittajanne arvioihin.
Kiekko tippuu jäälle ajassa 00:00 (arvio, ks. edellinen kappale), ja jo ensimmäinen vaihto määrittää pelin hengen. Vihollisen pakit roiskivat kiekkoa päätyyn samalla, kun aliravitut (muistuttavat reppanat kooltaan lähinnä B-junnuja... tai Stenkkoa D-junnuna) hyökkääjät laukkaavat perään hullun katse silmässä. Limppu kiinnostaa kavereita tosi paljon, eivät malta luopua siitä vaan kuljettavat sitä nurkkiin. Pari kertaa meidänkin jätkät ehtivät väliin. Reppanat yrittävät ajella Gallea ja Stenkkoa mutta huomaavat ettei kannata. Ville ajaa pari sääntöjen rajamailla olevaa nasevaa pommia ja ottaa turhat luulot pois staran elkeitä omaavilta TosiKovilta hifki-junnuilta (nomut HEI!!1 ihan vahingossa jäänyt ifk juniorsin housut ja vielä nää kisumirri-logot näihin housuihin). Petra takes one for the team. Kiekko suuhun ja AP on katkera kun torjuntaprosentti tippuu. Sitten tulee maali. Tomppa avaa vierasjoukkueen maalitilin Jupen syötöstä pari minuuttia ennen erän loppua. Ensimmäiselle erätaolle päästään kivasta 0-2 -johtoasemasta, kun Stenkko heittää hallitun lätyn Judelle, joka vapauttaa Juhiksen yksin läpi. Tyynenrauhallinen veto lilluista ja tuuletukset.
Erätauolla viereisestä vaihtoaitiosta kuuluu kauhea uho. Pojat ovat laittaneet Steen 1:n levyn pyörimään. Huutelevat, että jos Kontulassa olisi jäähalli, peli olisi eri ja että siellä ei kanarianlinnut kukkoilisi. Parkkipaikalla suoritetaan drive-by. Tällaista on vissin Joe Louis Arenallakin.
Toinen erä. Kanarianlinnut ovat selkeästi hakeneet latausta joukkueen ikämiehien ikivihreitä sisältävästä kokoelmalevystä, sen verran verkkaiselta peli näyttää. Pakit lienevät taas kuunnelleen tätä biisiä, sen verran laadukkaita avauksia tulee hyökkijöiden lapaan. Kaverille kiekkoja taas muistetaan jaella, ihan vaan jotta saataisiin AP:lle vähän hikeä päälle. Otetaan muutama jäähykin. Toisen erän viimeinen puolisko muistuttaa lähinnä surkuhupaisalla tavalla jääkiekkoa, kun kaveri pitää kiekkoa hallussaan 95-prosenttisesti ja nakuttaa useamman kymmenen laukausta Kanarianlintujen maalille. Ei päästä purkaamaan kiekkoa keskialueelle, ja jopa yleensä niin rauhallinen AP alkaa manaamaan pakkien saamattomuutta. Kaveri intoutuu hyökkäämään vähän liikaa, ja auttaa meiltä kolmikon Jude-Jupe-Juhis läpi kolmella nollaa vastaan. Jätkät kuitenkin päättävät ampua kiekon jonnekin ihan muualle kuin maalin perukoille. Ennen toista erätaukoa johtoasemaa vielä kuitenkin kasvatetaan, kun Juhis tekee illan toisen Esan syötöstä.
Toinen erätauko. Pukukoppikäytävällä on käynnissä jengisota. Poliisi ei uskalla tulla hallille. Kotijoukkueen vaihtoaitiossa on järkyttävä uho päällä, muistellaan kaiken maailman ihmetekoja ja Jumalan Käsiä. Keltapaitaiset sankarimme keskittyvät laskemaan pulssin alle 180:n. AP on tiputuksessa liiallisen nestehukan takia.
Kolmas erä. Miksipä se tilanne muuttuisi. Kaveri painaa päälle ja nyt alkavat jo meidän rautaisella kunnolla varustetut pakit osoittaa väsymisen merkkejä. Onneksi vastustajakin sippaa, ja tämän turvin Aleksi pääsee esittämään Oulun pihalätkässä opittuja taitoja. Etelän miehet tuntevat Miken ja Maken, ja todennäköisesti nykyään myös mr. Hartikka voidaan nostaa samalle jalustalle. Toivottavasti GM ei lähetä jätkää EHT-peleihin kevätkaudella, kun nämä vähän kovemmat sarjat eivät kunnioita maajoukkuetaukoja.
Loppuerä sujuu leppoisasti naputellen. Galle yrittää irrottaa kaverilta pään. Ville taas joutuu raukkamaisen leikkausyrityksen uhriksi ja kokee huikean vääryyden joutumalla jäähypenkille pariksi minuutiksi. Vastustaja syyttää Tumea samasta asiasta ennen kuin tajuaa, että jykevä peruspakki seisoo selkä suorassa.
Sitten se lopulta napsahtaa. Kavennusmaali nimittäin. Erää on pelattu aikalailla puolet, kun vastustaja kaventaa ottelun lukemiin 1-4. Lehdistöaitiossa syke nousee jo lähemmäs kahtasataa - tästäkö alkaa Romahdus? Rooman valtakunnan nousu ja tuho? Wall Street '1929? Suomi-Ruotsi 2003?
Ei onneksi. Kuin stanley cupin play-offs peleissä, myös näissä TosiPeleissä ratkaisijat löytyvät usein all stars -kenttien ulkopuolelta. Niin myös tänään. Kaikkien aikojen TuhlaajaPoika, jäänviileä laitahyökkääjä Valariutta saa passin Jupelta. Tyynenviileä nousu b-pisteen kaarelle ja Steven Stamkosilta peritty lämäri vasempaan yläkulmaan. 1-5, ja IHK alkaa olla nujerrettu. "Onneksi GM kävi henkilökohtaisesti noukkimassa minut kyytiin, muuten olisin todennäköisesti eksynyt matkalla lähipubiin ja pelivire olisi saattanut kärsiä."
Loppu ottelu pelaillaan pois rutiininomaisesti. Päästetään kaveri tekemään vielä kohteliaisuussyistä yksi maali, jotta loppulukemat 2-5 eivät näytä niin pahalta. Saadaan samalla AP:lle torjuntaprosentiksi vaatimaton 97.3%.
Ottelu tarjosi yleisölle varmasti sitä, mitä tultiin hakemaan. Suuria tunteita, hienoja maaleja ja ennen kaikkea todellisen aikamme gladiaattoreiden tarjoaman ottelun.
Seuraava Kanarianlintujen kotiottelu 22.11, kun Hyrylään saapuu EsPa.
Loppuun vielä ottelun tähdistö by Eshante (ulkomuistista, toivottavasti meni oikein)
- AP. Ehti melkein joka kiekon eteen, peruspeli
- Tomppa. Pari tyylikästä maalia ja illan tehomies
- Ei mitään muistikuvaa